TYÖTTÖMYYS ON LUULTUA
VALOISAMPAA – ONKO?
Uutisvirtaa ohjaavassa
oikeistolaisessa sanomalehdessä (HS 4.2.18) oli yli sivun otsikko. Se
vakuuttaa, että työttömyys on luultua valoisampaa. Miten ihmeessä työttömyys
voisi olla valoista? Eikö työttömäksi joutuminen ole aina synkkä jopa julma
tapahtuma. Se on maailmaa raastava riesa, jossa ei ole mitään valoisaa.
Kapitalistinen yritystoiminta
on siten varsin raadollista puuhaa. Että se pysyisi pystyssä, sen tueksi on
kehitetty mahtava valheitten järjestelmä. Sen ylläpitoon on rakennettu vahva
kulutus aina yliopistoja myöden. Valheellisen tiedon tuottaminen on niin
kattava, että tavalliset tietoa käsittelevät toimihenkilöt uskovat tekevänsä
rehellisiä asioita. He eivät tiedä tuottavansa aineksia, joista rakennetaan tilastollisia
ja valtamedialle kelvollisia valheita.
Mutta aina on
toisinajattelijoita, jotka paljastavat viralliset totuudet valheiksi. Kapitalistien
ajatushautomot ovat huoanneet, että totuudentorvien ääni on netin ansiosta
voimistunut. Nokkelasti ja rahan voimalla on kehitetty uusi termi – valeuutiset.
Se ruokkii uskoa, että viralliset valheet ovat ainoita totuuksia ja samalla se
kääntää totuuden valheeksi. Tässä toteutuu vanha vitsi, jossa varas huutaa
ottakaa varas kiinni!
Työttömyys on yksi asia, jonka
todellisuutta peitellään kaikin tavoin. Ensimmäinen on työvoiman määrä. Viimeisen
viiden vuoden aikana 15–64 vuotiaista työvoiman määräksi on laskettu 75,7
prosenttia. Tanskassa vastaava luku on 81 prosenttia. Siten ja sen perusteella
meillä on työikäisistä heitetty työvoiman ulkopuolelle keskimäärin 182 tuhatta
henkeä. Ne ovat jo heti kättelyssä pois työttömyysluvuista. Aikanaan
Työministeriö arvioi (2007, Työvoima 2025), että 2030 työvoiman osuus olisi
83,1 prosenttia työikäisistä.
Toinen työttömyyden
piilottelu tapahtuu Työvoimatutkimuksella, joka otettiin käyttöön 1998. Samalla
lopetettiin todellisten tietojen kerääminen. Työvoimatutkimus on kuukausittain
toistettava satunnaisesti valituille ryhmille kohdistettu haastattelu. Kysely sisältää
alusta loppuun saakka lukemattoman määrän sudenkuoppia, josta johtuen sillä
saadaan aina järkevältä näyttävä lopputulos.
Tutkimuksessa on kaksi
toisiinsa liittyvää keskeistä harhaanjohtavaa tekijää – kuka määritellään
työlliseksi ja montako tuntia tehdään töitä. Alin viikkotyötuntien määrä on
1-34 tuntia. Näin olematonkin viikkotyöaika riittää, että ihminen kirjataan
työlliseksi, kun työllinen määräytyy yksin haastattelun oletuksilla.
Kokonaisuudessaan menetelmä
tuottaa työllisyystilastoihin haamutunteja. Ennakkotietojen mukaan näyttää
siltä, että viimevuonna työvoimaa oli 2 635 tuhatta, 75,7 % työikäisistä. Kun
töitä tehtiin 4,0 miljardia tuntia ja kun henkilötyövuosi oli 1 666 tuntia,
työllisiä oli 2 403 tuhatta ja työttömiä 232 tuhatta 8,3 %. Työllisyysaste oli 69,6
%. Työllisyysaste olisi sama 2013, mutta työttömyysaste oli suurempi.
Todellisuus on raadollisempi.
Työvoimaa oli 2 796 tuhatta, 81 % työikäisistä, 161 tuhatta virallisia
tilastoja enemmän. Työtunteja oli 3,6 miljardia, sillä 1998 käyttöön otetulla työvoimatutkimuksella
saatiin haamutunteja vähintään 332 miljoonaa. Ensimmäisenä vertailuvuotena 1997
niitä oli 245 miljoonaa. Kun perinteinen henkilön työvuosi on 1 750 tuntia,
meillä tehtiin 2 080 tuhatta henkilötyövuotta ja työttömyys oli 716
tuhatta henkilötyövuotta, 25,1 %.
Työtuntien perusteella
työllisyysaste on 60,6 %. Viidessä vuodessa vertailukelpoinen työllisyysaste on
laskenut 0,3 ja työttömyysaste noussut 0,7 prosenttiyksikköä. Siten työläiset ovat
viimevuonna menettäneet 1,25 miljardin työtunnin palkat, joka rahana olisi
tuntipalkasta riippuen 18–25 miljardia euroa.
o o o
Sanotaan, että valheella on
kolme astetta; valhe-emävalhe-tilasto. Siksi meillä on Tilastokeskus. Se haalii
valtion laitoksilta kaikki asiat omaan käsittelyynsä. Viimeksi tulotilastot.
Niinpä nyt ylin tuloluokka on 100 000 euroa ilman ylärajaa. Sen mukaan
suurimmat tulot sai 11,2 % tulonsaajista, keskimäärin 15 741 euroa
kuukaudessa.
Verotilastojen mukaan ylin
tuloluokka on 300 000 ilman ylärajaa. Siinä saajia on 0,1 % ja
keskimääräinen tulo 65 257 euroa kuukaudessa. Tilastokeskus on siis
tietoisesti tehnyt poliittisesti tarkoituksenmukaisen valheellisen tulotilaston.
Sen alapäässä on 90,7 % tulonsaajista. Heillä tulon yläraja on 4 583 euroa
kuukaudessa. Kesimääräinen tulo oli 1 861 euroa. Tässä tuloluokassa palkansaajista on 86,1 %
ja palkka keskimäärin 1 911 euroa.
Työllisyyden heiketessä
työläisiä kiristetään niin työehdoissa, työvauhdissa kuin palkoissakin. Sen
vuoksi työläiset, itse kukin tavallaan ovat hiljaa tyytymättömiä. Harvoin
tapahtuu liikehtimällä näkyviä tai muita tunteenpurkauksia. Senaatintorilla oli
yksi, päivän lakkoilut ovat toinen, ylityökiellot ja työvuorojen vaihdot ovat
kolmas. Ne eivät kapitalisteja pahemmin häiritse, kun kaikesta huolimatta tes-neuvottelut
päättyvät aina heidän voitokseen. Siksi tarvitaan järeämpiä toimia.
Tässä uudessa ajassa liitot
tekevät omat sopimuksensa. Niille annettiin mahdollisuus tasata syntyneitä vääristymiä,
vääryyksiä. Mutta ei. Joku ylimaallinen voima määrää, että palkoissa pitää noudattaa
jotain ihmeen yleistä linjaa. Maistuukin siltä ay-liikkeen kapitalisteihin
verrattavat suurpalkkaiset johtajat ovat sopuisasti rupatelleet vertaistensa
kanssa aidan toisella puolella. Jos ay-liikkeen johtajien palkat olisivat
jäsentensä palkkojen tasolla, epäilyt loppuisivat, sillä silloin toimintatavat
muuttuisivat totisiksi.
Työttömyys ei ole valoista,
se on synkkää. Työttömäksi joutuminen ole aina julmaa, se on ihmisarvoa
alentavaa. Siksi ay- ja koko työväenliikkeellä on valtava vastuu tämän päivän
työläisille ja historia tuomareille!
Kai Kontturi