MEITÄ PETETÄÄN MENEN TULLEN
Herrasväellä,
joka omistaa määräävän osan maan taloudesta, on hätä sillä he tietävät mihin
maan on menossa. Siksi heidän ajatushautomonsa Eteläranta kympissä kehittää ja
käskyttää kaikkia talouden tahoja valtamediasta ay-liikkeeseen asti. Nyt
erityisesti veisataan vanhaa palkkamaltin virttä. Tämä on tuttua juttua, mutta
sen hokeminen käy vähin erin aiempaa vaikeammaksi.
Vaikeuksien
torjumiseksi tarvitaan aseita. Tilastointimenetelmiä on jatkuvasti muutettava,
että palkkatyöläiset eivät pysyisi talouden kärryillä. Itse asiassa tämä on
tuttua juttua. Tilastoilla maailmaa on väärennetty aivan aikojen alusta. Viimeisin
suuri temppu on kirjanpitolaki, jonka muutokset ovat sitä luokkaa, että laki
näyttää kokonaan uudelta. Eduskunta hyväksyi muutokset loppuvuodesta 2015 ja se
tuli voimaan heti seuraavan vuoden alusta.
Ennen
EUn ja muun globaalin maailman aiheuttamia ongelmia ja sähläämistä asioista
kerrottiin suhteellisen selvästi. Jopa maallikkokin saattoi saada asioista edes
jotain tolkkua. Ei enää. Nyt uuden kirjanpitolain vuoksi pitää puuhastella ihan
tosissaan, jos aikoo saada työläisten kannalta jotain hyödyllistä tietoa.
Aiheellisesti
voi pelätä, että eduskunta ei ole tiennyt mitä se teki. Uusittu kirjanpitolaki
näyttää olevan susi jo syntyessään. Yrityksiä se saattaa helpottaa, kun asioita
voi toisaalta typistää tai pilkkoa lähes mielin määrin. Enää yritysten ei ole
pakko, mutta lain mukaan ne saavat tai voivat julkistaa kaiken lyhennelmänä.
Nyt yritykset voivat piilottaa oleellista tietoa. Kapitalisteille se on mannaa,
kun duunareilta totuus etääntyy lähestulkoon ulottumattomiin.
Tämä
rötöstely alkoi 1992 muuttamalla kuntien kirjanpitolakia EUn edellyttämän
julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kilpailutusta. Siksi lain piti olla
yhdenmukainen ja vertailukelpoinen yritysten kanssa. Laki sellaisenaan
onnistui, mutta valtion kirjanpitolautakunta antoi kunnille määräyksen, että
kaikki veroilla maksettu ja poistettu omaisuus piti palauttaa kuntien
kirjanpitoon. Siitä seurasi julkisten tilojen aiheettomat vuokrat ja jatkuvat poistot.
Näin väärennöksellä kuntien palvelutuotanto saatiin näyttämään tosi kalliilta.
Seuraavat
huijaukset olivat 1998 Työvoimatutkimus, Kansatalouden tilinpidon taulukoiden
muuttaminen ja nyt 2016 sen paperiversion lopettaminen ja mullistaminen,
digitalisoiminen. Työvoimatutkimus toi työllisyystilastoihin valtavan määrän
haamuja ja kansantalouden tulosten selvittämisestä yhä työläämpää. Kansan
sumuttaminen saa vähin erin rajattomat mahdollisuudet. Kansalle voidaan virallisina
tietoina syöttää mitä paskaa tahansa. Meitä petetään mennen tullen.
o
o o
Tilastokeinottelu
ei ole uusi asia. Kaikkihan muistavat sanonnan valhe, emävalhe ja tilasto. Sen
perustana on yleismaailmallinen huijaus (bruttokansantuote, bkt), joka hyväksyttiin
YK:ssa 1949. Tänään sitä pidetään ilman pienintäkään kritiikkiä ainoana ja
lopullisena totuutena. Se on käsittämätöntä, sillä bkt ei noudata hyvää
kirjanpitotapaa eikä sen kaksi puolta vaikuta toisiinsa, ne eivät korreloi
keskenään. Bkt on pelkkä kokoelma tilastoja, joita on helppo manipuloida.
Bkt
toimii siten, että kokonaistuotannosta vähennetään ns. välituotteet, tuoteverot
ja lisätään tuotetukipalkkiot. Kaikki nuo osat ovat syntyneet tuotannossa, joten niiden häivyttäminen on
todellinen hokkuspokkus. Tällainen temppuilu luo mahdollisuudet kaikenlaiseen
manipulointiin. Ehkä suurin merkitys on sillä, että viimevuonna bkt:ssä oli palkkoja
osuus 39,1 %.
Lienee
selvää, että kapitalistien on kiva ruikuttaa korkeita palkkakustannuksia, jotka
lähentelevät puolta tuotannosta, bkt:stä. Mutta tässä meitä huijataan todella ronskisti.
Kokonaistuotannon
lukujen julkaisu alkoi EU käskystä 1998. Se antoi mahdollisuuden tehdä hyvän
kirjanpitotavan mukaisen kansantalouden tuloslaskelman, jonka molemmat puolet
vaikuttavat toisiinsa, korreloivat. Kokonaistuotanto sisältää tuotannon
toimivuuden ytimen tavaravarastot.
Varastot sekä kysyntä ja tarjonta ratkaisevat voidaanko tuotanto lisätä vai
pitääkö sitä supistaa. Lisäksi nyt bkt huijaus tulee näkyväksi, sillä
kokonaistuotannosta palkkojen osuus oli vain 21,3 %.
Samaan
huikeaan huijausten sarjaan kuuluu Työvoimatutkimus, joka sekin otettiin käyttöön
1998. Sen tekemättömät haamutyötunnit lisääntyivät ensimmäisenä vuonna 3,6 %, mutta
sen jälkeen vuotuinen haamutuntien määrä on hiljalleen, ihan vaivihkaa kasvanut
yli kymmenen prosentin. Niinpä työllisyys näyttää todellista paremmalta ja
työttömyys pienemmältä. Lisäksi viimevuonna virallisen tilaston mukaan reaalinen
työn tuottavuus oli 88,53 euroa, mutta ilman haamutunteja 97,81euroa tunnissa.
Ero on melkoinen – 10,5 %.
o
o o
Kunnallinen
kirjanpitolaki oli tähän asti vertailukelpoinen yksityisten yritysten kanssa. Nyt
yksityisen puolen laki on muutettu tavalla, jota tuskin eduskunta itsekään tietää
mitä tuli tehtyä. Voi suurella varmuudella epäillä, että kansanedustajat hyväksyessään
muutokset eivät ymmärtäneet koko asiaa joten ajattelivat, että väliäkö tuolla. Näin
yksityinen ja kunnallinen vertailukelpoisuus lensi taivaan tuuliin.
Nyt
nähdään, että taannoisella kunnallisen kirjapitolain muutoksella oli aivan muu
tarkoitus kuin vertailukelpoisuus. Tavoitteena oli tuhota kuntien palvelutuotannon edullisuus yksityiseen
verraten. Sen valtion kirjanpitolautakunta (!) hoiti tyylikkäästi, eikä koira
perään haukkunut. Kunnille vain ilmoitettiin kylmän rauhallisesti mitä niiden
on tehtävä. Homma on törkeydessään vertaansa vailla.
Oikeistolainen
kansallista omaisuutta ryöväävä kokoomus-kepupolitiikka kurjistaa
määrätietoisesti koko kansaa. Työväenliikkeen omissa ajatushautomoissa
ay-liikkeeseen asti, on korkea aika kehittää sellainen vaihtoehtoinen politiikka
ja tavoitteet, joihin kaikki työväenpuolueet ja kaikki nykyajan työläiset
koulutuksesta ja ammatista riippumatta voivat yhtyä.
Kai Kontturi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.